• Hannamari Heino

Talouspäällikkö tarvitaan kasvuyritykseen jo alkumetreillä – eli mitä osaamista tarvitaan?

Päivitetty: syys 4


Kirjoittaja: Hannamari Heino

Saga Property Advisor | Saga Professional Trainer

KTM (Rahoitus), KM (Toiminnan kehittäminen),

HHJ Hyväksytty Hallituksen Jäsen

AKA Yleisauktorisoitu, LKV

hannamari.heino@sagapro.fi

www.sagapro.fi


Hannamarilla on pitkä johtamiskokemus eri toimialoilta ja kasvuyrityksistä. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa kouluttajana aiheinaan johtamisen eri osa-alueet (ml. talousjohtaminen), suorituksen mittaaminen, rahoitus, kassavirta-analyysit, HR, kiinteistönhallinta ja arvonmääritykset. Hannamari viimeistelee väitöskirjaa strategisesta johtamisesta, joissa hän käsittelee mm. valtaa ja vastustusta, hallitustyöskentelyä ja dynaamisia johtamiskykyjä.


Siirryin taannoin vanhasta ja vakavaraisesta yhtiöstä täysin toiselle äärilaidalle, kasvuyrityksen talousjohtajaksi. Yritys toteutti aika aggressiivista kasvustrategiaa ja oli haalinut itselleen konkurssikypsiä yrityksiä, lainasalkku vakuuksineen oli varsinainen lukinseitti. Joissain yksiköissä ei oltu 10 vuoteen tehty tilinpäätöksiä, mutta konsernitilinpäätös piti saada nopeasti aikaan. Heti tervetuliaisiksi pääkirjanpitäjä sai burn outin ja irtisanoutui. No sittenhän numeroita taivasteltiin konsernin toimitusjohtajan, tilintarkastajan ja jopa hänen vaimonsa kera. Siinä tilanteessa nimittäin auttaa kovin huonosti kirja (kuvitteellinen toim.huom.) ”konsernitilinpäätös eilen, tänään ja huomenna”. Jälleenrahoituksesta pankit eivät ymmärrettävästi halunneet kuulla puhuttavankaan. Piti rakentaa tuottavat ja vakuuttavat tulevaisuudennäkymät, joihin onneksi pääomasijoittajat uskoivat. Ja kun hommat saatiin sisäisiä johtamisjärjestelmiä myöten asianmukaiselle mallille, pikkuhiljaa alkoivat pankitkin raottaa oviaan. Rahoitushakemusten sisällön laatuun ei edelleenkään riittänyt arvosana hyvä, vaan niiden piti olla täydellisiä. Vaikka siinä kohtaa osaamistaustani oli ehkä jopa poikkeuksellisenkin monipuolinen, edellyttää kasvuyritys aivan toisenlaista osaamista aika monen asian osalta. Voin sanoa, että oppimiskäyrä oli melkoinen. Keskeiset kasvuyrityksen erityisosaamiset liittyvät muun muassa rahoituksen järjetämiseen, jälleenrahoitukseen, kannattavuuden optimointiin ja raportointijärjestelmien luomiseen sekä kirjanpidon erityiskirjauksiin – ja toki myös juridiikkaan.



HYVÄ IDEA - MISTÄ RAHOITUS?


Ilman rahoitusta ei ole jatkoa. Joskus tarvitaan niin laajamittaisia investointeja, että tulorahoitus ei riitä eikä pankit suuren riskin vuoksi lähde mukaan. Tällöin pääomasijoittaja on ainoa vaihtoehto. Rahoitushakemusten hiominen ja säätäminen ei tietenkään siihen lopu. Tavoitteena on saada myös pankit avaamaan ovensa jossain vaiheessa.


Kun aletaan kasvaa, ollaan tyypillisesti seuraavien käsitteiden äärellä: kassakriisi, nettokäyttöpääoma, erityyppiset osakeannit, optiot, välirahoitus, pääomalaina, osakassopimus, syndikoitu luotto, tukirahoitus jne.


Rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen, rahoituksen hakeminen ja rahoitustarjousten analysointi pitää hallita hyvin. Tarjoukset ovat harvoin yhteismitallisia. Pitää kyetä määrittämään, minkä hintaisesta rahasta tosiasiassa on kysymys. Ja millaista rahoitusta on ylipäänsä mahdollista saada nyt – entä myöhemmin?


Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunta on tehnyt selvityksen Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat. Se pyrkii antamaan yleiskuvan startup-kentän ongelmista ja mahdollisuuksista. Sen mukaan ulkomaiset pääomasijoittajat on lisääntymässä. Joten ei pidä unohtaa näitäkään erityisesti, jos on kansainvälistymissuunnitelmia.


Yritys voi siis kasvaa myös ilman pääomasijoittajia, jos esimerkiksi pitää kasvun maltillisena ja rahoittaa toiminnan tulorahoituksella. Näin teki mm. Varusteleka. Kuuntele Varustelekan perustajan Valtteri Lindholmin haastattelu Paljonks tost jää viivan alle –podcastissa: Start up vai Down?



KANNATTAVUUDEN SUUNNITTELU JA VALVONTA


Kun rahoitus on edes toviksi järjestynyt on aika jatkaa laadukkaan johtamisjärjestelmän luomista, josta eräs merkittävä osa on raportoinnin rutiinien määrittäminen. Rutiiniraportilla en tarkoita kaikille yhteneväisiä raportteja, vaan aikataulutettua ja määrämuotoista raportointiprosessin hallintaa sisältösääntöineen ja aikatauluineen. Toki erilaiset ad hoc -laskelmat ja -raportit ovat tärkeitä ja ne pitää osata laatia tarpeen tullen hyvinkin nopeasti.


Raportteja ei voi siis määrättömästi yhtenäistää, vaan erilaiset vastaanottajat tulee huomioida. Asiaa ei yhtään helpota, jos ollaan käyty yrityskaupoilla ja yksiköitä on kertynyt jo enemmän. Kaikilla yksiköillä on todennäköisesti aivan eri toimintamallit ja kirjauskäytännöt ja järjestelmät ovat mitä ovat.

Minulla on tapana sanoa, että kassavirtaraportti on yrityksen tärkein raportti. No pahahan raportteja on laittaa tärkeysjärjestykseen. Mutta kyllä tutkimusten mukaan puutteellinen kassanhallinta on merkittävin syy yritysten konkursseille, myös jopa noin niin kuin muuten operatiivisesti kannattavien yritysten keskuudessa.


Erityisen haasteen luo suoritusmittareiden määrittäminen. Mitkä ovat juuri ne tähän tilanteeseen ja kyseiselle yhtiölle tärkeimmät mittarit, joita tulee seurata ja ennakoida, ja tarvittaessa yhteinäistää eri yksiköiden kesken. Suorituksen mittaaminen on kuitenkin taitolaji. Mittareiden laadunvalvonnan pitää olla jatkuvaa, jotta voidaan muuttaa niitä ennen kuin ne pettävät. Yksisilmäinen tuloksen mittaaminen on monessa yrityksessä se klassinen perisynti. Vaikka kauan on puhuttu siitä, että ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti tulosmittareita, niin jostain syystä törmään edelleen siihen, että ajatusmalli ’tulos tai ulos’ vallitsee. Eli fokuksena on kapeakatseisesti tulos, tehokkuus ja kasvu. Toisaalta ilmiö on sinänsä myös ymmärrettävä, koska ne tärkeimmät ennakoivat mittarit ovat usein laadullisia, ja siksi erityisesti ylimmälle johdolle vaikeita hyväksyä ja/tai hahmottaa.


Eräs keskeinen huomio raportointiprosessin luomisessa on sen tosiasian hyväksyminen, että ulkoisen laskennan eli kirjanpidon raportit eivät riitä. Tarvitaan suoritusmittareita, ennakoivia mittareita, mittareita eri aikajänteillä ja eri näkökulmista. Kirjanpidosta löytyy huonosti operatiivisen suorituksen mittareita mm. koska sieltä puuttuu eri prosessien volyymitiedot. Lisäksi kirjanpito keskittyy menneeseen, kun pitäisi keskittyä vähintään 80 %:sti tulevaan. Tämän lisäksi pitää myös kyetä rakentamaan riittävän sensitiivinen sisäinen järjestelmä, jotta voidaan tunnistaa aikaisia varoitusmerkkejä silloin kun niihin reagoiminen on vielä helppoa ja halpaa. Varoitusmerkeillä tarkoitan erilaisia häiriöitä ja ongelmia, jotka eivät vielä näy talousraporteilla, unohtamatta tietenkään yllättäviä liiketoimintamahdollisuuksia.



ERITYISKIRJAUKSET JA TILINPÄÄTÖKSEN TULKINTA


Operatiivisen kannattavuuden mittaamisen taustalla on luonnollisesti toteutuneet kirjanpidon luvut, jotka tulee ehdottomasti ymmärtää. Mutta on se vaan niin hassu juttu... Jos vaikka päätetään ulkoistaa taloushallinto tilitoimistolle, niin en edelleenkään käsitä, mistä lähtee se ajatus, että kaiken voisi ulkoistaa? Toki voidaan ostaa talouspäällikköpalvelut alihankintana, mutta jos nyt lähdetään siitä tyypillisimmästä toimintamallista, että kirjanpito ja palkkahallinto ulkoistetaan tilitoimistoon. Kyllä tilinpäätökset kaikkine erityiskirjauksineen pitää kyetä analysoimaan ja niiden toimittaminen ajallaan ja oikein pitää valvoa. Tämän päälle tiedot täytyy vielä muuntaa sisäisen laskennan raportin muotoon. Kirjausten oikea tulkinta on ensiarvoisessa asemassa, jotta ymmärretään esimerkiksi se, mitä kirjauksia ei tule sisällyttää operatiivisen kannattavuuden laskentaan. Ja jotta uskottavuus ja luotettavuus säilyy, täytyy ulkoisen laskennan ja sisäisen laskennan välinen ”audit trail”-raportti olla aukottomasti hallussa.


Eli vaikka ihan heti ei tarvitsekaan konsernitilinpäätöstä hallita, kasvuyrityksissä on paljon ns. erityiskirjauksia, jotka johtuvat mm. eri rahoitusmuodoista, tuotekehityksestä ja yritysostoista. Jo yksistään verosuunnittelun hallitseminen on vaivannäön arvoista ja joka perustuu siis kirjanpidon lukuihin.



Jos tuntuu siltä, että kasvava yrityksenne tarvitsee lisää osaamista kasvun talouden hallintaan, tai jos Sinulla itselläsi on suunnitelmia kasvuyrityksen taloudenjohtoon, niin seuraava 3-päiväinen Kasvuyrityksen talouden hallinta sekä kyky ennakoida haasteet ja mahdollisuudet -koulutus järjestetään loka-marraskuussa.

Tutustu koulutukseen: ttvalmennus.fi/kasvuyrityksen-talous

-koulutus

-koulutus

Lue aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset:

Kasvuyrityksen hallitus - talousjohtajan rooli

Mistä talousjohtaja start-up firmaan



Suosituimmat aiheemme

  • TT Valmennus LinkedIn
  • TT Valmennus Twitter
  • TT Valmennus YouTube
  • TT Valmennus Instagram

© 2020 TT Valmennus Oy.